Eettisiä näkökulmia pohdittavaksi suunniteltaessa hyvinvointiteknologiatestausta ikääntyvien kanssa
(Ikääntymisestä innovaatioiksi –IKI-hanke, 1.3.2023-31.8.2025, EAKR, Porin kaupunki)
Tietoinen suostumus ja ymmärrys: Jokaiselta osallistujalta varmistetaan, että hän todella ymmärtää, mihin on suostumassa ja on mukana vapaaehtoisesti. Jos osallistujan kyky antaa tietoon perustuva suostumus on rajoittunut ja testaus koetaan silti tarpeelliseksi toteuttaa, harkitaan suostumuksen hankkimista osallistujan lailliselta edustajalta. Testauksesta ja testattavasta tuotteesta kertovan informointikielen tulee olla selkeää ja helposti ymmärrettävää ja informointi tehdään sekä kirjallisesti että suullisesti. On hyvä tarjota mahdollisuus myös keskusteluun.
Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen: Ikääntyvän osallistujan oikeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä kunnioitetaan. Hänellä tulee olla mahdollisuus peruuttaa osallistumisensa testaukseen milloin tahansa ilman selityksiä ja seuraamuksia, ja osallistumisen halukkuutta on hyvä tiedustella testausprosessin eri vaiheissa. Itsemääräämisoikeudellisia kysymyksiä käydään tarvittaessa läpi yksikkökohtaisessa itsemääräämisoikeus eli IMO-asiantuntijatyöryhmässä.
Anonymisointi ja tietosuoja: Kaikki osallistujan henkilötiedot käsitellään erityisen huolellisesti ja suojataan asianmukaisesti. Tiedot anonymisoidaan niin pitkälle kuin mahdollista ja vain välttämättömästi tietoja tarvitsevien henkilöiden pääsy tietoihin mahdollistetaan. Tämä ja kaikki muut tiedot kirjataan tietosuoja-asiakirjoihin tietosuojaan liittyvien ohjeiden mukaisesti. Yksityisyyden ja tietosuojan varmistaminen on tärkeää, ja henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava aina tietosuoja-asetuksen säännöksiä ja tietosuojalainsäädäntöä.
Tietojen käyttö: Osallistujalle ja hänen mahdollisille läheisilleen kerrotaan selkeästi ja ymmärrettävästi, miten osallistujan tietoja käytetään ja suojataan testauksen aikana ja sen jälkeen, kuka tietoja käsittelee, miksi ja miten. Kaikki kerättävä/kerääntyvä henkilötieto tallennetaan asianmukaisesti ja tietojen käyttösuunnitelma kuvataan asiakirjoissa selkeästi.
Asumispalvelun ostajan rooli: Asumispalveluyksiköissä, missä palvelun ostajana on jokin toinen taho, on hyvä selvittää, onko palvelun ostajalla tarve tietää testauksesta ja miten lupaprosessit näissä tilanteissa toteutuvat.
Riskien arviointi ja minimointi: Ikääntyvien henkilöiden kohdalla on hyvä tehdä perusteellinen riskianalyysi ennen testauksen aloittamista. Kaikki riskit, jotka voivat kohdistua osallistujan terveyteen, turvallisuuteen tai hyvinvointiin, poistetaan tai minimoidaan. Riskianalyysi tehdään yhteistyössä testaukseen osallistuvan, hänen läheisten, mahdollisten hoitavien tahojen sekä testbed-toimijoiden ja teknologian kehittäjän kanssa. Suunnittelussa arvioidaan myös testauksen vaikutukset ja mahdolliset seuraamukset osallistujalle ja on hyvä varautua tarjoamaan tukea tarvittaessa. Ennen testauksen aloittamista mahdolliset riskit on hyvä käydä osallistujan kanssa läpi varmistaen, että hän on ne ymmärtänyt.
Ympäristön mukauttaminen: Testausympäristö ja teknologia mukautetaan osallistujan tarpeisiin, esimerkiksi fyysinen esteettömyys tai teknologian ja ohjeiden selkokielisyys. Tällä vähennetään testaukseen osallistumisesta aiheutuvia haasteita.
Teknologian luotettavuus: Teknologian toimivuus ja sen luotettavuus sekä soveltuvuus testaukseen varmistetaan ja niistä on hyvä kertoa myös osallistuvalle taholle selkeästi ja ymmärrettävästi.
Henkilökunnan tuki ja opastus: Testausympäristön mahdollisen henkilökunnan opastus, jatkuva saatavilla oleva tuki esimerkiksi puhelimitse ja testbed-toimijoiden säännölliset kontaktoinnit sitouttavat henkilöstöä testaamiseen osallistumiseen. Tämä auttaa myös säilyttämään heidän motivaationsa havainnoida ja arvioida mahdollisia esiin nousevia haasteita tai eettisiä kysymyksiä testausprosessin aikana. Testbed-toimijan ammattitaitoon kuuluu valmius reagoida haastaviin tilanteisiin ja eettisiin kysymyksiin. On myös hyvä huomioida jo suunnitteluvaiheessa henkilökunnalle tai läheisille testauksesta aiheutuva ylimääräinen työ ja se, miten tämä mahdollisesti kompensoidaan.
Läheisten ja tukiverkoston osallistaminen: Ikääntynyt voi hyötyä siitä, että mukana testausprosessissa on perheenjäsen, hoitaja tai muu luotettava henkilö, joka voi tukea häntä päätöksenteossa ja olla tarvittaessa ikääntyvän tukena testauksen aikana.
Osallistujan tarpeiden ja toiveiden huomiointi: Testaukseen osallistuvan näkemykset, tarpeet ja toiveet asetetaan etusijalle. Testausmenetelmiä ja teknologioita mukautetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että ne vastaavat osallistujan henkilökohtaisia tarpeita.
Tunteiden ja kokemusten arvostaminen: Testaukseen osallistuvan tunteita, epävarmuutta ja kokemuksia on hyvä kysyä, kuulla ja arvostaa. Hänelle annetaan koko testausprosessin ajan rehellistä ja oikeellista tietoa ymmärrettävässä muodossa. Mahdollisten testauksen tulosten tai prosessin herättämien ajatusten huomiointi ja kuuleminen on osa testausprosessin eettistä toteutusta.
Konsultointi ja neuvottelu: Ennen testauksen aloittamista on hyvä konsultoida osallistujan luvalla häntä tuntevia tahoja, kuten läheiset ja mahdollinen hoitohenkilökunta, sillä he voivat osaltaan arvioida ikääntyvän mahdollisia erityistarpeita testaukseen liittyen.
Eettisen prosessin jatkuvuus: Eettinen harkinta ja arviointi ei pääty testauksen suunnitteluun tai aloittamiseen. Testausprosessin etenemistä arvioidaan suhteessa testaussuunnitelmaan ja -sopimukseen koko testauksen ajan ja suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan. Mahdollisten haasteiden ilmetessä arviointi suoritetaan aina uudelleen. Testauksen aikana seurataan eettisten näkökulmien toteutumista ja osallistujan hyvinvointia. Valvonnan vastuut sovitaan ennen testauksen aloittamista selkeästi ja ne ovat tarpeen olla kaikkien osallisten tiedossa. Jos testauksen aikana ilmenee uusia riskejä tai haasteita, testaus keskeytetään tai muokataan tilanteen vaatimusten mukaisesti.
Eettisen toimikunnan arviointi: Jos testaus vaatii eettisen toimikunnan ennakkoarvioinnin, tulee arviointi tehdä ennen testauksen aloittamista. Testbed-toimija huolehtii ennakkoarvioinnin tekemisen tarpeellisuudesta ja sen tekemisestä yhteistyössä teknologian/palvelun kehittäjän kanssa. Eettinen toimikunta voi antaa suosituksia ja varmistaa, että suunniteltu testausprosessi on eettisesti kestävä. Joskus tutkimusasetelman muuttuessa voi olla tarpeen tehdä uusi eettisen toimikunnan arviointi.
Eettisessä ennakkoarvioinnissa arvioidaan erityisesti lausuntopyynnössä kuvatut mahdolliset tutkittavalle henkilölle tai läheisille koituvat riskit, haitat ja niiden todennäköisyys suhteessa niiden välttämiseksi tehtyihin suunnitelmiin. Lisäksi arvioidaan tutkittavan riittävän selkeä informointi tutkimuksen sisällöstä, tutkittavan osallistumisesta sekä henkilötietojen käsittelystä, aineistonhallintasuunnitelma, tutkittavan henkilön kirjallisen tai sähköisen osallistumissuostumuksen asianmukaisuus, tapa, jolla tutkittavan suostumus osallistua tutkimukseen pyydetään ja dokumentoidaan, jos kirjallista tai sähköistä suostumusta ei käytetä sekä tutkimuksella tavoitellun uuden tiedon merkitys suhteessa tutkimuksen mahdollisiin haittoihin ja riskeihin.
Kokemusten hyödyntäminen: Aiemmat kokemukset ikääntyvien henkilöiden kanssa toteutetuista testauksista hyödynnetään uusien projektien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Rehellinen ja selkeä raportointi: Testauksen tulokset raportoidaan avoimesti, rehellisesti ja niin, että yksittäistä osallistujaa ei voida tunnistaa. Tuloksissa huomioidaan myös osallistuneiden ikääntyvien näkökulmat ja kokemukset.
Oikeus palautteeseen: Osallistujalle on hyvä mahdollistaa palautteen anto testauksen aikana. On hyvä huomioida osallistujan kognitiivinen toimintakyky, miten palautteen anto onnistuu parhaiten. Osallistujalla ja hänen tukiverkostollaan on hyvä olla tieto, miten he saavat tietoa testauksen päätyttyä sen tuloksista ja sen tuomista mahdollisista hyödyistä.
Jokaisen testauksen eettiset kysymykset on hyvä pohtia tapaus- ja testauskohtaisesti yhteistyössä tuotteen tai palvelun tuottajan, testbed-toimijoiden sekä testaukseen osallistuvan tahon kanssa. Ensiarvoisen tärkeää on tehdä eettinen arviointi ennakoivasti jo suunnitteluvaiheessa. Tässä yhteenvedossa on nostettu esille yleisimpiä huomioitavia näkökulmia, mutta on tärkeä arvioida jokaisen testauksen yhteydessä yksilöllisesti testauksen eettiset kysymykset.
Pohjaa käyttäjälähtöiseen suunnitteluun
Tuotteiden ja palveluiden suunnittelu vastaamaan ikääntyvien tarpeita, edellyttää käyttäjälähtöisyyttä ja eri toimijoiden välistä monialaista yhteistyötä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu aloitetaan tarpeen määrittelystä, loppukäyttäjän arjen todellisesta tuntemisesta ja siinä otetaan huomioon niin loppukäyttäjän kuin palveluntarjoajan ja teknologiantuottajan tarpeet. Suunnittelu- ja testausprosessiin kuuluu aina oleellisena osana eettisten kysymysten pohtiminen ja arvioiminen. Parhaimmillaan yhteinen eettisten kysymysten tarkastelu toimii innovaation lähteenä, suunnittelua ohjaavana positiivisena ja myönteisiä ratkaisuja löytävänä voimana (Ikonen ym., 2017; Leikas, 2017). Eettisten kysymysten tiedostaminen ja huolellinen arviointi suunnitteluvaiheessa ennaltaehkäisee ja vähentää eettisten haasteiden syntymisen riskejä ja turvaa ikääntyvän testaajan asemaa.
Ikääntyvien henkilöiden osallistuminen teknologian testaukseen vaatii huolellista yksilöllistä eettistä harkintaa ja aktiivista reflektointia testausta koordinoivien ja teknologian tai palvelun tuottajan taholta koko prosessin ajan. Ikääntyvällä saattaa olla heikentynyt kyky toteuttaa autonomiaansa, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että henkilö ei kykene tekemään itseään koskevia päätöksiä tai arvioimaan osallistumisen mahdollisuuksiaan. Testauksen taustalle on hyvä jo suunnitelmavaiheessa kerätä riittävästi tietoa testaukseen osallistujan yksilöllisestä tilanteesta sekä eettiseen ennakkoarviointiin ja tutkimuslupaan liittyvistä tarpeista.
Testaavien ja testausta koordinoivien tahojen toimintaa ohjaavat laissa ja virallisissa ohjeistuksissa määrittelemät periaatteet ja säädökset ja he ovat lopulta vastuussa niiden toteutumisesta. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK, 2019; TENK, 2023) ohjeistaa hyvistä tieteellisistä käytännöistä sekä ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista ja eettisestä ennakkoarvioinnin tekemisestä. Yksityisyyden ja tietosuojan varmistaminen on tärkeää, ja henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan voimassa olevia tietosuoja-asetuksen säännöksiä ja tietosuojalainsäädäntöä (Tietosuojavaltuutetun Toimisto). Yleisiä eettisiä periaatteita tutkimuksessa ovat ihmisarvon, yksityisyyden, itsemääräämisoikeuden ja muiden oikeuksien kunnioittaminen, mitkä toimivat hyvinä kompasseina eettisesti kestäviä ratkaisuja haettaessa. Merkittävää on myös välttää aiheuttamasta yksilölle tai yhteisöille riskejä, vahinkoja ja haittoja sekä pyrkiä luotettavuuteen, avoimuuteen ja rehellisyyteen. (Leikas, 2017; Vuori, 2021.)
Testausten suunnittelussa huomioitavat eettiset näkökulmat ovat nousseet pohdinnan ja keskustelun aiheiksi myös Ikääntymisestä innovaatioiksi-IKI-hankkeen aikana eri toimenpiteiden yhteydessä ja niiden merkityksellisyyttä haluttiin nostaa esille hankkeessa. Testaussuunnittelun aikana toteutettu eettinen arviointi ja yhteistyössä tehdyt ratkaisut eettisistä kysymyksistä auttaa käyttäjälähtöisen, turvallisen, eettisesti kestävän ja kunnioittavan testausympäristön ja -prosessin luomisessa. Tässä esille nostettujen näkökulmien lista ei ole kattava, sillä eettinen pohdinta ja arviointi tulee tehdä aina tapaus- ja testauskohtaisesti ja siksi teknologian kehitysprosessissa tulisi varata tilaa eettisten kysymysten ja periaatteiden tarkastelulle (Leikas, 2017). Näkökulmia on hyvä pohtia niin testaukseen osallistujan, teknologiatuottajan kuin mahdollisen yhteisön näkökulmasta. Yrityksille vastuullinen yritys- ja kehitystoiminta on yksi menestysmahdollisuuksiaan lisäävä seikka (Ikonen ym., 2017; Leikas, 2017).
Näkökulmat ja niihin kuvattu sisältö on koottu seuraavista lähteistä:
- Callari, T. C., Moody, L., Saunders, J., Ward, G., Holliday, N., & Woodley, J. (2019). Exploring Participation Needs and Motivational Requirements When Engaging Older Adults in an Emerging Living Lab. Technology Innovation Management Review, 9 (3): 38–49.
- Hakkarainen, L. 2024. 10 vinkkiä yhteiskehittämiseen ikäihmisten kanssa. Dialogi. Tiivistelmä yhteiskehittämisestä lähteineen löytyy täältä.
- Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Saatavilla täältä.
- Ikonen, V., Leikas, J. Tyyneä, J. & Mäkinen, M. 2017. Ikäteknologian ja palvelujen vastuullinen kehittäminen. Teoksessa: Ikääntyminen ja teknologia. Ageing and technology. Research Highlights 14. (176-182). Saatavilla täältä.
- Leikas, J. 20117. Ikäteknologian etiikka ja sosiaalinen muotoutuinen. Teoksessa: Ikääntyminen ja teknologia. Ageing and technology. Research Highlights 14. (183-187). Saatavilla täältä.
- Leikas, J. 2008. Ikääntyvät, teknologia ja etiikka. Näkökulmia ihmisen ja teknologian vuorovaikutustutkimukseen ja -suunnitteluun. VTT WORKING PAPERS 110. Saatavilla täältä.
- STM. 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. ETENE-julkaisuja 30. Saatavilla täältä.
- Tietosuojavaltuutetun toimisto. (7.3.2025) Tietosuojalainsäädäntöä. Saatavilla täältä.
- TENK (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3/2019. Saatavilla täältä.
- TENK (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan HTK-ohje 2023. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023. Saatavilla täältä.
- Vuori, J. 2021. Tutkimusetiikka ihmistieteissä. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/. Viitattu 25.2.2025