
Kuulumisia Hyvä Ikä -tapahtumasta 2.-3.10.2024
Hyvä Ikä ja Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtumat kokosivat yhteen vanhustyön ja kuntoutuksen ammattilaiset sekä alojen opiskelijat. Tapahtumissa vieraili yhteensä noin 4200 kävijää. Olimme näytteilleasettajana Hyvä Ikä -tapahtumassa kolmen korkeakoulun, SAMKin, Diakin ja Tampereen yliopiston, elinkeinoyhtiö Prizztechin sekä kolmen hankkeen yhteisvoimin. Teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa esitteli Teknologian älykkäällä käyttöönotolla uusia palveluinnovaatioita sotealalle -TÄPS-hanke, jossa yhtenä vetonaulana toimi hyvinvointi- ja terveysteknologiahakemisto Wenla, ja ikääntyville suunnatun hyvinvointiteknologian testaustoimintaan erikoistunutta GeroTestbed-toimintamallia esitteli Ikääntymisestä innovaatioiksi IKI-hanke. Messuvieraille pelillistämisen mahdollisuuksia havainnollisti Kids Like Us -hanke. Messukävijöiden oli mahdollista päästä ständillämme VR-lasien avulla virtuaalimatkalle ja pelata tunnetaitopelin prototyyppiä. Perinteinen korttipeli hienolla visuaalisella ilmeellään oli yksi messukävijöitä ständillemme kutsuva kokonaisuus.
Hyvinvointi- ja terveysteknologiahakemisto Wenla herätti valtavaa kiinnostusta messuvieraissa. Wenlaa esitteli Niina Holappa Prizztech Oy:stä.
IKI- ja TÄPS-hankkeiden edustajat pitivät molempina messupäivänä puheenvuoron Hyvä Ikä -lavalla. Puheenvuoroissa käytiin monialaista keskustelua siitä, miksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, esihenkilöiden, ikääntyvien ja teknologian tuottajien pitäisi kiinnostua teknologiasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Esille nostettiin myös niitä erityispiirteitä, mitä ikääntyville suunnatun teknologian kehittämisessä pitää huomioida, ja miksi teknologian kehittämisprosessiin on tärkeä saada ikääntyvien ja sote-ammattilaisten asiantuntemus mukaan. Tämän mahdollisuuden tarjoavat muun muassa asiantuntevat testbed toimijat.
Messuilla toteutettiin kaksi paneelikeskustelua teknologian mahdollisuuksista. Keskiviikon panelisteina toimivat Louna Hakkarainen ja Sinikka Paukkunen Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja Taina Jyräkoski Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Torstain paneelikeskustelun toteuttivat Taina Jyräkoski, Eveliina Kaukkila Tampereen yliopistosta sekä Sinikka Paukkunen.
Paneelin aiheet herättivät aktiivista keskustelua myös yleisön joukossa.
Hands On -työpajasta ajatuksia oman toiminnan kehittämiseen
Ensimmäisenä messupäivänä järjestettiin Hands On -työpaja ja siinä syvennyttiin pienryhmissä keskustellen puheenvuorossa esiin nostettuihin aiheisiin learning cafe -mallia hyödyntäen. Työpajan tavoitteena oli tuottaa osallistujille uusia ajatuksia ja ideoita teknologian löytämiseen, käyttöönottoon, kehittämiseen ja mahdollisuuksiin. Näiden keskusteluiden aikana kävi ilmi, miten tärkeä on puhua teknologiasta, sanoittaa, mitä teknologia on, tuoda sitä paremmin esille sekä kohtauttaa teknologian tuottajia ja niiden käyttäjiä eri foorumeilla. Myös vuoropuhelu teknologian tuomista mahdollisuuksista työyksiköissä koettiin tärkeäksi, etenkin esihenkilöiden ja ammattilaisten välillä. Seuraavissa kappaleissa käsitellään tarkemmin työpajan tuloksia.
Hands On -työpajassa pohdittiin monipuolisesti teknologian hyödyntämiseen liittyviä näkökulmia.
Teema: Teknologian löytäminen
Intro: Ikääntyville soveltuvien teknologioiden löytäminen on haasteellista tiedon hajanaisuuden vuoksi. Teknologiatiedon löytämistä helpottaa uusi hyvinvointi- ja terveysteknologiahakemisto Wenla (wenla.fi). Wenla tarjoaa tietoa teknologiatuotteista niin kuluttajille, kunnille kuin sote-organisaatioille.
Osallistujat tunnistivat teknologiatiedon vaikean löydettävyyden haasteen. Osallistujien mukaan on tärkeää löytää erilaisia teknologiavaihtoehtoja, kullekin asiakkaalle soveltuvaa teknologiaa. Myös uutuudet kiinnostivat. Vallitsevan sote-palvelujen tilanteen vuoksi yleistä teknologiatietoa tulisi saada etupainotteisesti. Keskustelussa painottui mm. terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisy.
Sote-alan ammattilaisten mukaan hakemiston tulisi näkyä mm. sote-alan foorumeissa, verkostoissa ja tapahtumissa. Linkki Wenlan sivuille voisi löytyä hyvinvointialueen verkkosivuilta tai intrasta. Tämä tukisi työn ja toiminnan kehittämistä, mutta mahdollistaisi samalla sen, että kuluttajia voitaisiin ohjata tutustumaan Wenlaan. Kuluttajien ajateltiin olevan moninainen joukko, jonka tavoittamiseen tarvitaan erilaisia kanavia. Koulutuksen osalta keskeisenä pidettiin opettajien tavoittamista sekä Wenlan integroimista osaksi opintojaksojen sisältöjä. Koulutuksen verkostot nähtiin merkittäviksi tiedon välityksen kanaviksi. Teknologiayrityksen näkökulmasta Wenlassa voisi tehdä kilpailija-analyysiä, mikäli yrityksellä on mielessä uusi tuoteidea markkinoille.
Teema: Teknologian kehittäminen
Intro: Teknologiaa kehittävät usein teknologia-alan osaajat ja yritykset, joissa on teknistä osaamista, mutta löytyykö aina asiantuntemusta kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan, jolle tuotetta lähdetään kehittämään? Satakunta Testbed/GeroTestbed tarjoaa mahdollisuuden kohtauttaa teknologian kehittäjät ja loppukäyttäjät aidoissa käyttäjäympäristöissä ja on tukemassa testausprosessin eri vaiheissa. Prosessin aikana myös sote-alan ammattilaiset tuovat arvokasta asiantuntemustaan asioista, mitä pitää huomioida kehitettäessä teknologiaa ikääntyvien tarpeisiin, kuten erilaiset iän ja sairauksien tuomat rajoitteet, turvallisuus, eettisyys, helppokäyttöisyys, toimintavarmuus, asuinympäristö.
Teknologiaa käyttävien ikääntyvien kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä teknologian kehitystyössä ei keskusteluun osallistujien toimesta tunnistettu, eikä tällaisia vuoropuhelun foorumeita tunnistettu olevan. Koettiin, että erilaiset testbed-toiminnat ovat yksi hyvä keino tähän. Keskustelussa pohdittiin teknologisten laitteiden ja ohjelmistojen ohjeiden selkokielisyyden tarpeellisuutta ajatellen ikääntyviä, mutta myös hoitajia, joille suomi ei ole äidinkieli. On tärkeää, että ikääntyvien ääntä kuullaan kehitysprosessin eri vaiheissa. Ikääntyvien asiantuntijuuden kuuleminen vähentäisi muun muassa tuotteen kehitystyön kustannuksia, tuote tulisi tarpeeseen ja erityiskysymykset ja -vaatimukset osattaisiin huomioida ajoissa.
Myöskään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asiantuntemuksen ja tuotekehityshenkilöstön vuoropuhelun foorumia ei keskustelijat tunnistaneet olevan. Ehdotuksena tuli, että järjestettäisiin erillinen fyysinen tapahtuma, missä teknologiayritykset ja sote-alan ammattilaiset pääsisivät työpajatyyppisissä tilaisuuksissa käymään vuoropuhelua erilaisista teknologioista, niiden tarpeellisuudesta sekä käytettävyyteen liittyvistä kysymyksistä.
Teema: Teknologian käyttöönotto
Intro: Ikääntyville sopivaa teknologiaa on jo olemassa melko paljon. Teknologian käyttöönotto ylipäätään vaatii pitkää prosessia, johon kuuluvat tarpeen kartoittaminen, hankinnan suunnittelu, käyttöönoton valmistelu, perehdyttäminen / perehtyminen, käytön osaamisen varmistaminen, riittävän koulutuksen ja tuen toteutuminen käyttöönoton jälkeen.
Osallistujat kokivat, että sujuvan käyttöönoton toteutumiseksi tulisi panostaa erityisesti perehdyttämiseen, ajan antamiseen harjoittelulle sekä uuden asian haltuun ottoon vähitellen. Ikääntyvien kanssa työskennellessä olisi tärkeää ottaa uusia teknologioita käyttöön riittävän aikaisin, kun vielä oppimiskyky ja muisti ovat paremmalla tolalla. Ammattilaisten ja esihenkilöiden välinen avoin keskustelu nähtiin tärkeänä, jotta käyttöönoton merkityksen ymmärtäminen ja haasteiden tunnistaminen helpottuvat. Erityisen tärkeää olisi myös varmistaa riittävä tuki ja tieto siitä, kehen tarpeen tullen voi olla yhteydessä. Joissain tilanteissa oleellista on myös oppia laitteen käyttöön liittyvät muut asiat, ei pelkästään konkreettinen laitteen käyttö.
Jokainen voi myös itse edistää uusien teknologioiden käyttöönoton sujuvoittamista. Tätä ei aina välttämättä tule arjessa tunnistaneeksi. Osallistujat totesivat olevan tärkeää, että opettelee itse laitteen käytön ensin. Muiden rohkaiseminen ja kannustaminen on myös oleellista ja armollisuus siinä, ettei kaikkea tarvitse aina osata heti. Toisinaan pieniltäkin tuntuvat ideat ja asiat kannattaa tuoda esille, sillä nekin saattavat olla tärkeitä ja merkityksellisiä – joskus tavalliselta tuntuvat laitteet tai ohjelmistot voivat olla arvokkaita uudessa yhteydessä käytettyinä.
Monia kontakteja rikkaampana työn ääreen
Meillä oli upeat kaksi päivää täynnä keskusteluja, oivalluksia, kohtaamisia ja oppimista. Teknologiset ja digitaaliset ratkaisut ja mahdollisuudet kiinnostivat niin ikääntyviä, ammattilaisia, opiskelijoita kuin kuluttajiakin. Hankkeissamme yhtenä teemana on yhteiskehittäminen ja sen merkitys. Yhteistyön voima konkretisoitui messuilla hankkeiden yhteisellä ständillä, missä vahvistimme toistemme sanomaa ja jaoimme yhdessä teknologian mahdollisuuksia messukävijöiden iloksi.
Teknologiateemasta keskusteltiin moniammatillisella tiimillä yhteisellä ständillä. Aiemmin mainittujen lisäksi ständillä olivat mukana Anja Poberznik, Kari Marttila ja Ryann Deloso Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Teknologian älykkäällä käyttöönotolla uusia palveluinnovaatioita sote-alalle – TÄPS-hanketta toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Prizztech Oy. Hanketta rahoittaa Satakuntaliitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -rahoituksella.
Ikääntymisestä innovaatioksi – IKI-hankkeen toteutuksesta vastaavat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto ja Porin kaupunki.